Päivänseisaus merkitsee päivän pitenemisen tai lyhenemisen käännettä. Päiväntasaukset puolestaan ovat kevään ja syksyn rajakohtia, jolloin päivä ja yö ovat lähes samanpituiset.
Päivänseisaukset ja päiväntasaukset – vuoden neljä käännekohtaa
Saara Nurmipäivitetty
Seuraan vuoden kulkua valosta. Keväällä huomioni kiinnittyy piteneviin iltoihin, syksyllä siihen, miten <a href="/valo-ja-pimeys/hamaran-vaiheet/”>hämärä saapuu vähitellen varhemmin. Päivänseisaukset ja päiväntasaukset auttavat hahmottamaan tätä tuttua mutta jatkuvasti muuttuvaa rytmiä.
Vuoden 2027 käännekohtia voi tarkastella sekä taivaan tapahtumina että arjen merkkipaaluina. Minulle niiden merkitys avautuu parhaiten päivän pituuden kautta. Pelkkä tapahtuman hetki ei vielä kerro, miltä valo ulkona tuntuu.
Mitä päivänseisaus tarkoittaa päivän pituudelle?
Kesäpäivänseisauksen kohdalla päivän pituus saavuttaa vuotuisen huippunsa. Talvipäivänseisauksen kohdalla päivä on lyhimmillään. Näiden käänteiden jälkeen päivän pituuden kehitys vaihtaa suuntaa, vaikka muutos ei tunnu arjessa äkilliseltä.
En siis odota, että kesäinen ilta pimenisi heti selvästi tai talvinen aamu kirkastuisi silmänräpäyksessä. Käännekohta kertoo muutoksen suunnasta. Valon lisääntyminen tai väheneminen hahmottuu paremmin, kun seuraan tuttua maisemaa pidempään.
Ovatko päivä ja yö päiväntasauksena samanpituiset?
Kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus yhdistetään päivän ja yön tasapainoon. Aivan täsmällistä samanpituisuutta ei silti kannata päätellä pelkästä nimestä. Auringonnousun ja auringonlaskun välinen jakso ei myöskään kata kaikkea ulkona havaittavaa valoisuutta.
Kevätpäiväntasauksen jälkeen kuljetaan kohti kesän pitkiä päiviä. Syyspäiväntasauksen jälkeen suunta on kohti talven lyhyitä päiviä. Minulle tämä ero on olennainen: samantapainen päivän pituus voi tuntua erilaiselta sen mukaan, onko valo lisääntymässä vai vähenemässä.
Miten vertaan käännekohtia omaan arkeeni?
Katson päivän pituuden rinnalla myös auringonnousua ja auringonlaskua. Ne auttavat hahmottamaan, osuuko valo omaan ulkoiluun tai tavalliseen aamun rytmiin. Hämärä jatkaa valon kokemusta silloinkin, kun aurinko on jo laskenut.
Kevään ja kesän käännekohdista etsin merkkejä valon lisääntymisestä ja sen huipusta. Syksyn ja talven kohdalla tarkastelen vähenevää valoa ja uuden pitenemisen alkua. Näin erilliset tapahtumat liittyvät mielessäni samaan vuodenkulkuun.
Lue myös
- Auringon nousu ja lasku paikkakunnittain
Oma sivu 69 kaupungille ja kunnalle.
- Päivän pituus
Kuinka monta tuntia valoa on juuri nyt.
Päivän pituus tänään eri puolilla Suomea
| Paikkakunta | Nousee | Laskee | Päivän pituus | Keskipäivä |
|---|---|---|---|---|
| Utsjoki | 09:52 | 13:59 | 4:07 h | 11:55 |
| Rovaniemi | 09:05 | 14:56 | 5:50 h | 12:01 |
| Oulu | 08:51 | 15:13 | 6:22 h | 12:02 |
| Kuopio | 08:24 | 15:22 | 6:58 h | 11:53 |
| Jyväskylä | 08:27 | 15:35 | 7:08 h | 12:01 |
| Tampere | 08:29 | 15:48 | 7:18 h | 12:09 |
| Turku | 08:28 | 16:01 | 7:32 h | 12:15 |
| Helsinki | 08:16 | 15:52 | 7:35 h | 12:04 |
Kaikki sivut tässä osiossa
- Kesäpäivänseisaus – vuoden pisin päivä
Kesäpäivänseisaus on vuoden pisin päivä. Lue, mitä päivän pituus tarkoittaa ja miksi kesän valoisa ilta jatkuu vielä auringonlaskun
- Kevätpäiväntasaus – päivä ja yö yhtä pitkiä
Miksi kevätpäiväntasaus ei tarkoita täsmälleen samanpituisia päivää ja yötä? Tutustu päivän pituuteen ja kevään valoon Helsingissä ja Utsjoella.
- Syyspäiväntasaus – valo kääntyy pimeään
Mitä syyspäiväntasaus tarkoittaa arjen valolle? Kerron, miksi päivä on yötä pidempi ja miten syksyn muutos näkyy Helsingissä ja
- Talvipäivänseisaus – vuoden lyhin päivä
Mitä talvipäivänseisaus tarkoittaa arjessa? Lue, miksi päivä on lyhimmillään ja miten valo sekä hämärä vaikuttavat päivän kokemiseen.