Valo ja pimeys Suomessa – kaamos, yötön yö ja hämärän vaiheet

Saara Nurmi·päivitetty 14.11.2026

Rovaniemellä seuraan valoa usein enemmän kuin säätä. Talvella huomaan ikkunasta taivaan vaalenemisen, kesällä taas sen, ettei ilta tunnu muuttuvan yöksi. Siksi pelkkä auringonnousun tai auringonlaskun hetki ei kerro minulle koko kokemusta.

Kun suunnittelen kävelyä, katson päivän pituuden lisäksi <a href="/valo-ja-pimeys/hamaran-vaiheet/”>hämärää ja ympäristöä. Avoimella rannalla valo tuntuu erilaiselta kuin metsän sisällä, ja lumipeite muuttaa maiseman valoisuutta. Samat aurinkotiedot voivat siksi tuntua eri paikoissa hyvin erilaisilta.

Mitä kaamos ja yötön yö tarkoittavat käytännössä?

<a href="/valo-ja-pimeys/kaamos/”>Kaamoksessa aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, mutta se ei tarkoita jatkuvaa sysipimeää. Katselen talvella mielelläni eteläistä taivasta: sen hehku voi tuoda maisemaan värejä, vaikka suoraa auringonvaloa ei näy.

Yöttömän yön kuluessa aurinko puolestaan pysyy horisontin yläpuolella myös keskiyöllä. Minusta ilmiön tunnistaa erityisesti siitä, että ulkona tekemistä tekisi mieli jatkaa tavallista pidempään. Valoisuus ei silti poista levon tarvetta.

Miksi hämärä kuuluu päivän tulkintaan?

Auringonlasku ei sammuta luonnonvaloa kerralla, eikä aamun valo ala vasta auringonnoususta. Siviilihämärä, merihämärä ja tähtitieteellinen hämärä kuvaavat valon vähittäistä hiipumista tai lisääntymistä. Käytän niitä apuna, kun mietin maiseman näkymistä ja taivaan tummumista.

Hämärän nimi ei kuitenkaan lupaa tiettyä näkyvyyttä omalle polulleni. Pilvet, sumu, lumi ja ympäristön valaistus muuttavat kokemusta. Metsälenkille lähtiessäni varaudun pimeään, vaikka taivaalla olisi vielä selvästi valoa.

Miltä alasivulta löydän etsimäni tiedon?

Kaamos: tästä aiheesta jatkan, kun haluan ymmärtää talven auringotonta jaksoa. Erottelen silloin mielessäni auringon puuttumisen ja maiseman todellisen pimeyden.

Yötön yö: tämän aiheen valitsen, kun etsin selitystä kesäyön jatkuvalle auringonvalolle. Se auttaa hahmottamaan myös pohjoisen ja etelän eroa.

Hämärän vaiheet: tänne siirryn pohtimaan aamun ja illan vähittäistä muutosta. Aihe auttaa erottamaan auringonlaskun varsinaisen pimeyden saapumisesta.

Päivän pituus: tätä aihetta seuraan, kun haluan hahmottaa vuodenaikojen rytmiä. Päivän piteneminen tai lyheneminen kertoo eri asiasta kuin yksittäisen hetken valoisuus.

Lue myös

• Auringon nousu ja lasku paikkakunnittain

  Oma sivu 69 kaupungille ja kunnalle.

• Päivän pituus

  Kuinka monta tuntia valoa on juuri nyt.

Valoa tänään eri puolilla Suomea

Kaikki sivut tässä osiossa

• Auringon korkeus keskipäivällä – ja kuinka pitkä varjo siitä tulee

  Mitä auringon korkeus kertoo keskipäivän valosta ja varjon pituudesta? Havainnolliset vinkit auttavat tulkitsemaan oman pihan varjoja eri vuodenaikoina.

• Hämärän vaiheet – porvarillinen, merellinen ja astronominen hämärä

  Hämärän vaiheet kertovat, miten valo vähenee auringonlaskun jälkeen. Tunnista porvarillinen, merellinen ja astronominen hämärä arjessa.

• Milloin kaamos alkaa ja loppuu – paikkakunnittain

  Pohditko, milloin kaamos alkaa ja loppuu? Tutustu Lapin kuntien eroihin ja siihen, miltä talven hämärä tuntuu Rovaniemellä ja

• Milloin tulee pimeää – monelta pimeys alkaa tänään

  Pohditko, milloin tulee pimeää? Tutustu hämärän eri muotoihin ja opi tulkitsemaan pimeyden alkamista ulkoilun ja iltamenojen tueksi.

• Polaariyö ja napayö – mitä ne tarkoittavat

  Mitä polaariyö ja napayö tarkoittavat, ja miten kaamos eroaa niistä? Tutustu pohjoisen talven hämärään ja siihen, miksi pimeys

• Sininen hetki ja kultainen hetki – milloin ne ovat tänään

  Milloin sininen hetki ja kultainen hetki ovat tänään? Katson, miten paikkakunta, pilvet ja lumipeite vaikuttavat kuvaushetken valintaan.

• Yötön yö – missä ja milloin aurinko ei laske lainkaan

  Koe yötön yö Lapissa: kerron, missä aurinko pysyy näkyvissä, miten keskiyön valo tuntuu ja mitä huomioin kesäretkellä Rovaniemellä.