Päivänseisaus merkitsee päivän pitenemisen tai lyhenemisen käännettä, kun taas päiväntasaus kertoo yön ja päivän olevan lähes yhtä pitkät. Minulle ne ovat valon vuodenkierrossa selkeitä etappeja.
Päivänseisaukset ja päiväntasaukset – vuoden neljä käännekohtaa
Saara Nurmipäivitetty
Seuraan Rovaniemellä vuoden kulkua erityisesti siitä, mihin valo yltää kodissani ja milloin ulkoilu onnistuu ilman otsalamppua. Päivänseisaukset ja päiväntasaukset jäsentävät muutosta, joka muuten tuntuu etenevän huomaamatta säästä ja viikosta toiseen.
Kun katson päivän pituutta, erotan toisistaan varsinaisen päivän ja <a href="/valo-ja-pimeys/hamaran-vaiheet/”>hämärän. Aurinko voi olla horisontin takana, vaikka ulkona näkisi vielä hyvin: siksi pelkkä nousun ja laskun välinen jakso ei kuvaa kaikkea kokemaani valoisuutta.
Mitä kesäpäivänseisaus merkitsee?
Kesäpäivänseisauksen tienoilla päivä on Suomessa pisimmillään. Sen jälkeen päivän pituuden suunta kääntyy, mutta en odota iltojen pimenevän heti silmin havaittavasti.
Pohjoisen yötön yö tekee käänteestä erityisen: aurinko voi pysyä horisontin yläpuolella myös seisauksen jälkeen. Etelämpänäkin yö jää hämäräksi, joten tarkkailen kesävaloa mieluummin iltakävelyllä kuin pelkän auringonlaskun perusteella.
Miksi talvipäivänseisaus tuntuu käännekohdalta?
Talvipäivänseisauksen tienoilla päivä on lyhimmillään, minkä jälkeen valoisa jakso alkaa vähitellen kasvaa. Minulle käänne tuo toivoa, vaikka muutos ei heti näkyisi tavallisessa arjessa.
Kaamosalueella päivän piteneminen ei tarkoita auringon välitöntä paluuta horisontin yläpuolelle. Tarkkailen silloin keskipäivän hämärää ja taivaan sävyjä, sillä valon kokemus on muutakin kuin näkyvä aurinko.
Ovatko päivä ja yö kevätpäiväntasauksena yhtä pitkät?
Kevätpäiväntasaus merkitsee pohjoisella pallonpuoliskolla siirtymistä kohti kesän valoa. Päivä ja yö ovat silloin lähes yhtä pitkät, mutta en tulkitse tasausta lupaukseksi täsmälleen samanpituisista jaksoista.
Keväällä huomaan muutoksen erityisesti iltapäivissä, kun ulos ehtii valoisalla helpommin. Lumi voi vahvistaa valoisuuden tunnetta, vaikka päivän pituus kertoo vain auringon nousun ja laskun välisestä jaksosta.
Mitä syyspäiväntasaus kertoo lähestyvästä pimeästä?
Syyspäiväntasauksen jälkeen yö on pohjoisella pallonpuoliskolla päivää pidempi. Minulle se on luonteva hetki siirtää ulkoilua lähemmäs keskipäivää ja ottaa heijastin näkyville.
Päiväntasaus ei kuitenkaan ole sään eikä lämpötilan äkillinen raja. Vertaan syksyn valoa kevääseen uteliaasti: samankaltainen päivän pituus voi tuntua hyvin erilaiselta ilman lumen heijastusta.
Lue myös
- Auringon nousu ja lasku paikkakunnittain
Oma sivu 69 kaupungille ja kunnalle.
- Päivän pituus
Kuinka monta tuntia valoa on juuri nyt.
Päivän pituus tänään eri puolilla Suomea
| Paikkakunta | Nousee | Laskee | Päivän pituus | Keskipäivä |
|---|---|---|---|---|
| Utsjoki | 09:52 | 13:59 | 4:07 h | 11:55 |
| Rovaniemi | 09:05 | 14:56 | 5:50 h | 12:01 |
| Oulu | 08:51 | 15:13 | 6:22 h | 12:02 |
| Kuopio | 08:24 | 15:22 | 6:58 h | 11:53 |
| Jyväskylä | 08:27 | 15:35 | 7:08 h | 12:01 |
| Tampere | 08:29 | 15:48 | 7:18 h | 12:09 |
| Turku | 08:28 | 16:01 | 7:32 h | 12:15 |
| Helsinki | 08:16 | 15:52 | 7:35 h | 12:04 |
Kaikki sivut tässä osiossa
- Kesäpäivänseisaus – vuoden pisin päivä
Mitä kesäpäivänseisaus tarkoittaa Suomessa? Kerron vuoden pisimmän päivän valosta, pohjoisen yöttömästä yöstä ja kesäillan tunnelmasta.
- Kevätpäiväntasaus – päivä ja yö yhtä pitkiä
Kevätpäiväntasaus tuo valon lähelle yön pituutta. Kerron, miksi päivä on jo pidempi ja miten kevään valo näkyy pohjoisen
- Syyspäiväntasaus – valo kääntyy pimeään
Miltä syyspäiväntasaus tuntuu arjessa? Kerron päivän ja yön tasapainosta, lyhenevästä valosta ja syksyn tunnelmasta Rovaniemellä.
- Talvipäivänseisaus – vuoden lyhin päivä
Mitä talvipäivänseisaus merkitsee arjessa? Lue, miksi vuoden lyhin päivä näyttää erilaiselta Helsingissä ja Utsjoella ja miten valo palaa.