Polaariyö ja napayö tarkoittavat samaa talvista ilmiötä: aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Nimitys ei silti tarkoita, että koko jakso olisi täysin pimeä.
Polaariyö ja napayö – mitä ne tarkoittavat
Saara Nurmipäivitetty
Kun puhun polaariyöstä, tarkoitan auringon näkymiseen liittyvää ilmiötä, en pelkkää kokemusta pimeydestä. Napayö on sen rinnakkainen nimitys. Sanojen ero ei siis kerro erilaisesta valon määrästä tai erillisestä talven jaksosta.
Pidän tärkeänä erottaa auringonnousun ja ympäristön valoisuuden toisistaan. Aurinko voi pysyä horisontin alapuolella, mutta sen valo voi silti ulottua ilmakehään. Siksi näkymä ei välttämättä muistuta keskiyön pimeyttä.
Miksi polaariyö syntyy?
Polaariyön taustalla on Maan akselin kallistuminen. Pohjoisen talven kuluessa pohjoinen napa on kääntyneenä poispäin auringosta. Riittävän pohjoisessa aurinko pysyy silloin horisontin alapuolella myös keskellä päivää.
Yhdistän ilmiön siksi vuodenaikaan ja sijaintiin, en pilvisyyteen. Pilvet voivat peittää auringon tavallisena talvipäivänä, mutta se ei tee päivästä napayötä. Ratkaisevaa on auringon sijainti suhteessa horisonttiin.
Onko napayön keskellä täysin pimeää?
Napayön valoisuus riippuu siitä, kuinka syvällä horisontin alapuolella aurinko on. Lähellä horisonttia oleva aurinko voi synnyttää hämärää. Tällöin päivän keskivaihe voi erottua ympäröivästä yöstä, vaikka auringon kiekkoa ei näy.
Myös sää ja maanpinta muuttavat kokemusta valosta. Lumi heijastaa ympäristön valoa, kun taas pilvisyys muuttaa sen kulkua ja sävyjä. En siis päättele pelkästä maiseman kirkkaudesta, onko kyse polaariyöstä.
Miten tulkitsen auringonnousun puuttumista?
Jos auringonnousua ei ole merkitty napayön jaksolle, kyse ei välttämättä ole puuttuvasta tiedosta. Merkintä voi kertoa, ettei aurinko nouse horisontin yläpuolelle. Sitä ei pidä tulkita lupaukseksi täydellisestä pimeydestä.
Katson siksi auringonnousun rinnalla myös hämärää koskevia tietoja. Ne kuvaavat valon vaihtelua eri näkökulmasta kuin pelkkä nousu tai lasku. Näin erotan toisistaan auringon näkymisen ja ulkona koettavan valoisuuden.
Lue myös
- Auringon nousu ja lasku paikkakunnittain
Oma sivu 69 kaupungille ja kunnalle.
- Päivän pituus
Kuinka monta tuntia valoa on juuri nyt.
- Valo ja pimeys Suomessa
Kaamos, yötön yö ja hämärän vaiheet.
Kuinka kauan aurinko on poissa Lapin kunnissa
| Kunta | Leveysaste | Kaamos alkaa | Kaamos päättyy | Vuorokautta |
|---|---|---|---|---|
| Utsjoki | 69,91°N | 26. marraskuu | 15. tammikuu | 51 |
| Enontekiö | 68,39°N | 6. joulukuu | 6. tammikuu | 32 |
| Inari | 68,91°N | 2. joulukuu | 9. tammikuu | 39 |
| Muonio | 67,96°N | 10. joulukuu | 2. tammikuu | 24 |
| Sodankylä | 67,42°N | 20. joulukuu | — | 4 |
| Kittilä | 67,65°N | 14. joulukuu | — | 16 |
| Salla | 66,83°N | — | — | ei lainkaan |
| Kolari | 67,33°N | — | — | ei lainkaan |
| Kemijärvi | 66,71°N | — | — | ei lainkaan |
| Rovaniemi | 66,50°N | — | — | ei lainkaan |