Auringon nousu- ja lasku kartta – opas ja usein kysytyt

Kesällä aurinko saattaa valaista taivasta läpi yön, talvella se vilahtaa horisontin yläpuolella vain muutamaksi tunniksi. Suomessa auringon nousu- ja laskuajat eivät ole pelkkää säätietoa – ne määrittävät arjen rytmin, ulkoilusuunnitelmat ja jopa mielialan.

Auringon nousu tänään (Helsinki): 04:00 ·
Auringon lasku tänään (Helsinki): 22:30 ·
Päivän pituus: 18 h 30 min ·
Kesäpäivänseisaus: 20.–21.6.

Viisi keskeistä tosiasiaa, yksi johtopäätös: auringon liike taivaalla noudattaa tähtitieteellisiä lakeja, ja kartta tekee sen näkyväksi.

Mistä suunnasta aurinko nousee ja laskee?

Miten ilmansuunnat vaihtelevat vuodenajan mukaan?

Tavanomainen nyrkkisääntö – aurinko nousee idästä ja laskee länteen – pitää paikkansa keskimäärin, mutta Suomessa poikkeamat ovat suuria. Ursa (tähtitieteellinen yhdistys) toteaa, että nousun ja laskun ilmansuunnat pystyy arvioimaan kaaviosta, ja ne vaihtelevat leveysasteen ja vuodenajan mukaan. Kesällä aurinko nousee koillisesta ja laskee luoteeseen, talvella se nousee kaakosta ja laskee lounaaseen.

• Kesäkuussa Helsingissä aurinko nousee noin koillisesta (50°) ja laskee noin luoteeseen (310°).
• Joulukuussa noususuunta on noin kaakko (130°) ja laskusuunta noin lounas (230°).
• Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä jyrkemmin ilmansuunnat kääntyvät kohti pohjoista kesällä.

Mitä tarkoittaa, että aurinko nousee idästä ja laskee länteen?

Päiväntasaajalla väite pitää paikkansa lähes täsmälleen ympäri vuoden. Ilmatieteen laitos (Suomen virallinen sääpalvelu) vahvistaa, että ilmoitetut auringon nousu- ja laskuajat perustuvat tähtitieteellisiin kaavoihin, jotka ottavat huomioon maapallon kallistuman ja leveysasteen. Suomessa 60–70. leveysasteella auringon rata on vino, joten ilmansuunnat poikkeavat huomattavasti idästä ja lännestä.

Tämä tarkoittaa, että pohjoinen valo on erilaista: kesäyönä aurinko saattaa laskea vasta puolenyön jälkeen ja nousta uudelleen paria tuntia myöhemmin – jos ollenkaan.

Mitä tarkoittaa auringon laskuaika?

Ero auringon laskun ja hämärän välillä

Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan auringonlasku on hetki, jolloin Auringon yläreuna häviää paikkakunnan horisontin taakse. Tämän jälkeen alkaa hämärä, joka jaetaan kolmeen vaiheeseen.

• Siviilihämärä: Aurinko on 0–6° horisontin alapuolella. Ulkona näkee vielä hyvin.
• Nauttinen hämärä: Aurinko on 6–12° alapuolella. Merenkulku tarvitsee valoja.
• Astronominen hämärä: Aurinko on 12–18° alapuolella. Taivas on käytännössä musta.

Miten auringon laskuaika määritellään tähtitieteellisesti

Ilmatieteen laitos selittää, että auringonlaskun laskelmissa otetaan huomioon ilmakehän taittuminen (refraktio), joka saa auringon näyttämään olevan korkeammalla kuin se todellisuudessa on. Ilman tätä korjausta aurinko näyttäisi laskevan myöhemmin kuin se fyysisesti tekee.

Käytännön seuraus: Auringonlaskun aika, jonka näet puhelimesi säätiedotuksessa, on jo valmiiksi korjattu – se on se hetki, jolloin auringon yläreuna katoaa horisontin taakse, ei silloin kun taivas alkaa tummua.

Milloin tulee pimeä auringonlaskun jälkeen?

Hämärän vaiheet: astronominen, nauttinen ja siviilihämärä

Pimeän tuleminen riippuu suoraan leveysasteesta ja vuodenajasta. Ilmatieteen laitoksen mukaan siviilihämärä kestää noin 30 minuuttia auringonlaskun jälkeen, mutta pohjoisempana tämä venyy huomattavasti.

• Etelä-Suomi (Helsinki): Siviilihämärä kestää noin 30–40 minuuttia, täysi pimeys saavutetaan noin 1,5–2 tunnin kuluttua auringonlaskusta.
• Keski-Suomi (Jyväskylä): Vastaavat ajat ovat hieman pidempiä kesällä valon taittumisen vuoksi.
• Pohjois-Suomi (Utsjoki): Kesällä aurinko ei laske ollenkaan touko–heinäkuussa – pimeää ei tule.

Miten määritellään auringon nousu ja lasku?

Tähtitieteellinen määritelmä

Ilmatieteen laitos (Suomen virallinen sää- ja tähtitieteellinen virasto) määrittelee auringonnousun hetkeksi, jolloin Auringon yläreuna tulee esille horisontin takaa. Auringonlasku on vastaavasti hetki, jolloin Auringon yläreuna häviää horisontin taakse.

Määritelmä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta siinä piilee tärkeä yksityiskohta: kyse on nimenomaan yläreunasta, ei auringon keskipisteestä. Tämä johtuu siitä, että silmä havaitsee auringon ensimmäisenä sen yläreunan.

Käytetyt laskentakaavat

Ilmatieteen laitos kertoo, että laskelmissa otetaan huomioon ilmakehän taittuminen (refraktio), keskimäärin 0,58° – tämä vastaa noin kahta auringon halkaisijaa. Ilman refraktiokorjausta aurinko näyttäisi nousevan myöhemmin ja laskevan aikaisemmin kuin se todellisuudessa tekee.

Kauanko pitää olla auringossa, että ruskettuu?

Mihin aikaan ei enää rusketu?

Ilmatieteen laitos seuraa UV-säteilyn määrää ja toteaa, että rusketus riippuu UV-säteilyn intensiteetistä, joka puolestaan riippuu auringon korkeudesta, vuodenajasta ja pilvisyydestä. Kun aurinko on alle 10–15° horisontin yläpuolella – tyypillisesti aamun ensimmäisinä ja illan viimeisinä tunteina – UV-säteily on niin heikkoa, että rusketus ei käytännössä etene.

• Aamulla ennen kello 9–10: UV-indeksi on matala, rusketuminen on hidasta.
• Iltapäivällä kello 15 jälkeen: UV-säteily vähenee nopeasti auringon laskiessa.
• Paras rusketusaika: Kello 11–14, jolloin UV-indeksi on korkeimmillaan.

Kuinka kauan rusketuksen näkyminen kestää?

Rusketusaika vaihtelee suuresti yksilöllisesti – ihotyyppi, melaninin tuotanto ja altistuksen säännöllisyys vaikuttavat kaikki. Vaaleaihoisella (ihotyyppi II) rusketus voi alkaa näkyä 2–3 päivän säännöllisen altistuksen jälkeen. Tummempi-ihoisella (ihotyyppi III–IV) näkyvä rusketus saattaa kehittyä hitaammin, mutta se kestää pidempään.

Mihin ilmansuuntaan aurinko laskee juhannuksena?

Juhannuksen auringonlaskun suunta eri paikkakunnilla

Juhannuksena, joka osuu lähelle kesäpäivänseisausta (20.–21.6.), aurinko laskee Suomessa luoteeseen. Ursan (Suomen tähtitieteellinen yhdistys) kaavioiden mukaan Jyväskylässä auringonlaskun suunta on noin 316° (luode).

• Helsinki: Nousu noin 50° (koillinen), lasku noin 310° (luode). Päivän pituus noin 18 h 30 min.
• Jyväskylä: Nousu noin 42° (koillinen), lasku noin 318° (luode).
• Utsjoki: Aurinko ei laske ollenkaan 16.–27.6. välisenä aikana – yötön yö.

Miten kesäpäivänseisaus vaikuttaa

Kesäpäivänseisauksessa maapallon pohjoinen puolisko on kallistunut eniten kohti aurinkoa. Tämä tarkoittaa, että aurinko on korkeimmalla taivaalla ja sen rata on pisimmillään. Ilmatieteen laitos ilmoittaa kesäpäivänseisauksen osuvan 20.–21.6., jolloin päivä on pisin ja yö lyhin.

Pohjoisempana laskusuunta on yhä pohjoisempi – tämä on syy siihen, miksi Lapissa auringonlasku ja -nousu voivat tapahtua lähes samassa ilmansuunnassa keskikesällä.

Selkeys: vahvistetut faktat ja epävarmuudet

Mitä asiantuntijat sanovat

Ilmoitetut auringon nousu- ja laskuajat perustuvat yleisesti käytössä oleviin tähtitieteellisiin kaavoihin ja niistä johdettuihin laskentaohjelmiin.

– Ilmatieteen laitos (Suomen virallinen sääpalvelu)

Nousun ja laskun ilmansuunnat pystyy arvioimaan kaaviosta.

– Ursa (Suomen tähtitieteellinen yhdistys)

Keltaisen pallon sijainti kertoo, missä aurinko on kohtisuoraan yläpuolella katsojan näkökulmasta.

– Kartta.com (karttapalvelu)

Yhteenveto: miksi auringon nousu- ja laskukartta on välttämätön työkalu

Auringon nousu- ja laskukartta ei ole vain astronominen kuriositeetti – se on käytännön työkalu, joka auttaa suunnittelemaan päivän, sijoittamaan valokuvauskeikat, ajoittamaan ulkoilun ja jopa ehkäisemään auringonpolttamia. Pohjoisilla leveysasteilla, kuten Suomessa, äärimmäiset vuodenaikojen vaihtelut tekevät siitä erityisen hyödyllisen: kesällä valoa riittää läpi yön, talvella sitä on vain muutama tunti. Ilmatieteen laitoksen tähtitieteelliset laskelmat, Ursan havainnollistavat kaaviot ja Kartta.comin interaktiivinen visualisointi tarjoavat jokaiselle jotakin. Suomalaiselle ulkoilijalle, matkailijalle tai yksinkertaisesti valon ystävälle valinta on selvä: opettele lukemaan auringon nousu- ja laskukarttaa, tai menetät parhaat tunnit.

Aiheeseen liittyvää: yö- ja päiväkartta

Usein kysytyt kysymykset