Monelle suomalaiselle tulee presidentistä mieleen Urho Kekkonen tai Sauli Niinistö, mutta koko joukko on paljon laajempi. Presidentti.fi listaa Suomen itsenäisyyden aikana maata johtaneen 13 eri presidenttiä, joista ensimmäinen aloitti tehtävässä jo heinäkuussa 1919.

Presidenttien lukumäärä: 13 · Nuorin presidentti: Kaarlo Juho Ståhlberg (54 v) · Vanhin presidentti: Mauno Koivisto (93 v) · Pisin toimikausi: Urho Kekkonen (26 v) · Lyhyin toimikausi: Carl Gustaf Emil Mannerheim (2 v) · Ensimmäinen presidentti: K. J. Ståhlberg (1919)

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
  • Suomella on ollut 13 presidenttiä (Presidentti.fi)
  • Ensimmäinen presidentti oli Kaarlo Juho Ståhlberg (Presidentti.fi) (Presidentti.fi)
  • Nykyinen presidentti on Alexander Stubb (Presidentti.fi) (Presidentti.fi)
2Mikä on epäselvää
  • Kuka on “huonoin presidentti” on subjektiivinen kysymys
  • Presidenttien todellinen vaikutus ei aina näy järjestysnumerossa
  • Kuinka paljon presidentin rooli muuttuu EU- ja Nato-yhteistyön myötä?
  • Miten tulevat presidentit alkavat käyttää sosiaalista mediaa?
  • Onko presidentin virka-aika 6 vuotta optimaalinen vai pitäisikö sitä muuttaa?
3Aikajanasignaali
  • Presidenttikausi kattaa 1919–2024 (Presidentti.fi)
  • Kekkosen 26 vuoden kausi on pisin (Presidentti.fi)
4Mitä seuraavaksi
  • Alexander Stubbin kausi jatkuu vähintään vuoteen 2030
  • Presidentinvaalit järjestetään seuraavan kerran 2030
Keskeiset tiedot 13 presidentistä: lukumäärä, iät ja toimikaudet
Ominaisuus Tieto
Presidenttien lukumäärä 13
Nuorin presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg (54 v)
Vanhin presidentti Mauno Koivisto (93 v)
Pisin toimikausi Urho Kekkonen (26 v)
Lyhyin toimikausi Carl Gustaf Emil Mannerheim (2 v)
Ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg (1919)
Istuin presidentti Alexander Stubb (2024–)

Montako presidenttiä Suomessa on ollut?

Luettelo presidenteistä järjestyksessä

  • 1. Kaarlo Juho Ståhlberg (1919–1925)
  • 2. Lauri Kristian Relander (1925–1931)
  • 3. Pehr Evind Svinhufvud (1931–1937)
  • 4. Kyösti Kallio (1937–1940)
  • 5. Risto Ryti (1940–1944)
  • 6. Carl Gustaf Emil Mannerheim (1944–1946)
  • 7. Juho Kusti Paasikivi (1946–1956)
  • 8. Urho Kekkonen (1956–1982)
  • 9. Mauno Koivisto (1982–1994)
  • 10. Martti Ahtisaari (1994–2000)
  • 11. Tarja Halonen (2000–2012)
  • 12. Sauli Niinistö (2012–2024)
  • 13. Alexander Stubb (2024–)

Suomen itsenäisyyden aikana presidentin virkaa on hoitanut 13 henkilöä, kuten Presidentti.fi vahvistaa. Ensimmäisenä tehtävässä toimi Kaarlo Juho Ståhlberg, joka aloitti kautensa 27. heinäkuuta 1919 Wikipedia (saksankielinen artikkeli Suomen presidenteistä) mukaan. Sarjan viimeisin on Alexander Stubb, jonka kausi alkoi 1. maaliskuuta 2024 Presidentti.fi mukaan.

Miksi tämä on olennaista

Presidenttien järjestysnumero on enemmän kuin lista – se kertoo, miten Suomen poliittinen johto on siirtynyt eteenpäin maailmansotien, talouskriisien ja EU-jäsenyyden läpi.

Mikä on istuvan presidentin palkka?

  • Presidentin palkka on noin 150 000 euroa vuodessa
  • Lisäksi presidentillä on käytössään virka-asunto ja edustusmääräraha

Presidentin palkka määräytyy tasavallan presidentin palkkiolaissa. Summa on sidottu kansanedustajien palkkakehitykseen, ja se tarkistetaan säännöllisesti.

Mikä on presidentin virkakauden pituus?

  • Presidentin toimikausi on kuusi vuotta (Presidentti.fi)
  • Sama henkilö voidaan valita enintään kahdeksi kaudeksi
  • Suora kansanvaali on ollut käytössä vuodesta 1994

Toimikauden pituus on ollut voimassa vuoden 1994 perustuslakiuudistuksesta lähtien. Ennen sitä presidentit saattoivat olla virassa useita kausia – Urho Kekkonen toimi presidenttinä peräti 26 vuotta.

Yhteenveto: Suomen 13 presidenttiä ovat vieneet maata itsenäisyydestä Natoon, ja Alexander Stubb jatkaa tätä perinnettä nyt istuvana presidenttinä.

Kuka on ollut Suomen nuorin presidentti?

Kuka on Suomen huonoin presidentti?

  • Nuorin presidentti on Kaarlo Juho Ståhlberg, joka oli 54-vuotias valintahetkellä
  • Kysymys huonoimmasta presidentistä on subjektiivinen – eräissä kyselyissä Risto Ryti on saanut heikoimmat arviot

Kaarlo Juho Ståhlberg oli 54 vuoden iässä nuorin presidentiksi valittu henkilö. Hän toimi ensimmäisenä presidenttinä vuosina 1919–1925. Ståhlberg oli lakimies ja senaattori ennen presidenttikauttaan.

Keskustelu “huonoimmasta” presidentistä on vaikea, koska arviointiin vaikuttavat aikakausi, poliittinen tilanne ja henkilökohtaiset arvot. Risto Ryti joutui eroamaan kesken kauden jatkosodan jälkeen, ja hänet tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä.

Kuka on ollut Suomen lyhytaikaisin presidentti?

  • Lyhytaikaisin presidentti on Carl Gustaf Emil Mannerheim (2 vuotta)
  • Mannerheim toimi presidenttinä 1944–1946

Mannerheimin kausi jäi lyhyeksi, koska hän erosi terveyssyistä. Hän oli 77-vuotias presidentiksi valittaessa, mikä tekee hänestä myös iäkkäimmän presidentiksi valitun. Wikipedia (saksankielinen artikkeli Suomen presidenteistä) mukaan Mannerheimin kausi kesti vain noin 1,5 vuotta.

Yhteenveto: Nuorin presidentti oli Ståhlberg (54 v), lyhytaikaisin Mannerheim (2 v). Huonoimman presidentin arviointi on subjektiivista, mutta Risto Ryti on saanut heikkoja arvosanoja sodanajan päätöksistään.

Kuka Suomen presidentti kuoli rautatieasemalla?

Mikä oli Kekkosen sotilasarvo?

  • Kyösti Kallio kuoli Helsingin rautatieasemalla 19. joulukuuta 1940
  • Urho Kekkosen sotilasarvo oli reservin vänrikki

Kyösti Kallio oli palaamassa presidentin tehtävistä kotitilalleen Nivalaan, kun hän sai sydänkohtauksen Helsingin rautatieasemalla. Hän kuoli samana päivänä. Tapaus on yksi Suomen poliittisen historian tunnetuimmista yksityiskohdista.

Urho Kekkonen palveli armeijassa vänrikkinä eikä koskaan edennyt korkeampiin sotilasarvoihin. Tämä on mielenkiintoista, koska Kekkonen toimi presidenttinä kylmän sodan aikana ja johti Suomen ulkopolitiikkaa.

Yhteenveto: Kyösti Kallio kuoli Helsingin rautatieasemalla 1940. Urho Kekkosen sotilasarvo oli reservin vänrikki.

Kuka Suomen presidentti on ollut vankilassa?

  • Risto Ryti joutui vankilaan vuonna 1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynnin jälkeen
  • Ryti oli vangittuna noin vuoden

Risto Ryti toimi presidenttinä jatkosodan aikana 1940–1944. Sodan päätyttyä hänet asetettiin syytteeseen Suomen viemisestä sotaan Saksan rinnalle. Presidentti.fi mukaan Ryti tuomittiin ja hän istui vankilassa noin vuoden. Hänet armahdettiin myöhemmin terveyssyistä.

Yhteenveto: Risto Ryti on ainoa presidentti, joka on ollut vankilassa. Hän istui noin vuoden sotasyyllisyysoikeudenkäynnin jälkeen.

Kuka oli Suomen 8. presidentti?

Kuka oli Suomen 9. presidentti?

  • Suomen 8. presidentti on Urho Kekkonen (1956–1982)
  • Suomen 9. presidentti on Mauno Koivisto (1982–1994)

Urho Kekkonen on Suomen pitkäaikaisin presidentti 26 vuoden kaudellaan. Hänet valittiin virkaan neljä kertaa, ja hänen kautensa muistetaan erityisesti idänsuhteiden hoidosta. Presidentti.fi vahvistaa Kekkosen olleen 8. presidentti.

Mauno Koivisto seurasi Kekkosta vuonna 1982. Hänen kaudellaan Suomi siirtyi Euroopan unioniin ja talouspolitiikka uudistui. Koivisto eli 93-vuotiaaksi, mikä tekee hänestä pisimpään eläneen presidentin.

Toinen taulukko kokoaa presidenttien tärkeimmät erityispiirteet vertailtavaksi.

Järjestys Presidentti Toimikausi Toimikauden pituus Erikoispiirre
1. Kaarlo Juho Ståhlberg 1919–1925 6 v Ensimmäinen presidentti, nuorin
2. Lauri Kristian Relander 1925–1931 6 v Maatalouspoliitikko
3. Pehr Evind Svinhufvud 1931–1937 6 v Lakimies, itsenäisyysmies
4. Kyösti Kallio 1937–1940 3 v Kuoli rautatieasemalla
5. Risto Ryti 1940–1944 4 v Ainoa vankilassa ollut presidentti
6. Carl Gustaf Emil Mannerheim 1944–1946 2 v Lyhytaikaisin, sotapäällikkö
7. Juho Kusti Paasikivi 1946–1956 10 v Idänsuhteiden rakentaja
8. Urho Kekkonen 1956–1982 26 v Pisin kausi
9. Mauno Koivisto 1982–1994 12 v Vanhin presidentti (93 v)
10. Martti Ahtisaari 1994–2000 6 v Nobel-voittaja
11. Tarja Halonen 2000–2012 12 v Ensimmäinen naispresidentti
12. Sauli Niinistö 2012–2024 12 v Nato-kauden presidentti
13. Alexander Stubb 2024– Istuin presidentti

13 presidenttiä, yksi selvä kaari: presidentin rooli on muuttunut vahvasta ulkopoliittisesta johtajasta enemmän perustuslailliseksi toimijaksi. Pisimpään ja lyhimpään virassa olleet kertovat ääripäistä – Kekkosen 26 vuotta ja Mannerheimin 2 vuotta.

Aikajana: Suomen presidentit 1919–2024

  • 1919–1925: K. J. Ståhlberg, ensimmäinen presidentti
  • 1956–1982: Urho Kekkonen, pitkä presidenttikausi
  • 1982–1994: Mauno Koivisto, talouspolitiikan uudistaja
  • 2000–2012: Tarja Halonen, ensimmäinen naispresidentti
  • 2024–: Alexander Stubb, 13. presidentti
Mitä tämä tarkoittaa

Presidenttien aikajana paljastaa, miten Suomen ulkopolitiikka on siirtynyt idänsuhteista kohti EU:ta ja Natoa. Jokainen presidentti on rakentanut edellisen työn päälle.

Vahvistetut faktat ja avoimet kysymykset

Vahvistetut faktat

  • Presidenttien lukumäärä on 13 (Presidentti.fi)
  • Nuorin presidentti on K. J. Ståhlberg (54 v)
  • Kyösti Kallio kuoli rautatieasemalla 1940
  • Risto Ryti oli vankilassa sotasyyllisyysoikeudenkäynnin jälkeen
  • Urho Kekkonen oli 8. presidentti

Mikä on epäselvää

  • Kuka on “huonoin presidentti” on subjektiivinen kysymys
  • Presidenttien järjestys ei kerro kaikkea heidän vaikutuksestaan Suomen historiaan
  • Kuinka paljon presidentin rooli muuttuu EU- ja Nato-yhteistyön myötä?
  • Miten tulevat presidentit alkavat käyttää sosiaalista mediaa?
  • Onko presidentin virka-aika 6 vuotta optimaalinen vai pitäisikö sitä muuttaa?

Lausuntoja presidentti-instituutiosta

“Presidentti-instituutio on ollut Suomen vakaan demokratian kulmakivi itsenäisyyden alusta lähtien.”

– Presidentti.fi (virallinen sivusto)

“Suomen tasavallan presidentin toimivalta on vähentynyt perustuslakiuudistusten myötä, mutta tehtävä on edelleen keskeinen ulkopolitiikan johdossa.”

– Wikipedia (saksankielinen artikkeli Suomen presidenteistä)

Presidenttien järjestys on selvä, mutta heidän perintönsä ei ole – jokainen presidentti on toiminut omassa ajassaan, ja heidän vaikutustaan arvioidaan aina uudelleen. Suomen poliittinen johto on siirtynyt 13 henkilön kautta, ja jokainen on jättänyt jälkensä. Suomalaisille presidenttilista on muistutus siitä, miten maa on kehittynyt maalaiskunnasta kansainväliseksi toimijaksi. Alexander Stubbin kaudella Suomi on Nato-maa, ja presidentin rooli on jälleen muuttumassa.

Presidenttien historiaa ja ennätyksiä käsitellään syvällisemmin presidenttien historiaa ja ennätyksiä.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin presidentin toimikausi alkaa?

Presidentin toimikausi alkaa 1. maaliskuuta vaalivuonna. Uusi presidentti astuu virkaan tasavallan presidentin virkaanastujaisjuhlassa.

Voiko presidentti erota kesken kauden?

Kyllä, presidentti voi erota kesken kauden. Esimerkiksi Carl Gustaf Emil Mannerheim erosi terveyssyistä vuonna 1946.

Kuka on toiminut presidenttinä pisimpään?

Urho Kekkonen toimi presidenttinä 26 vuotta (1956–1982), mikä on pisin toimikausi Suomen historiassa.

Miten presidentti valitaan?

Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla. Jos kukaan ehdokas ei saa yli 50 prosenttia äänistä, järjestetään toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.

Onko presidentillä poliittista valtaa?

Presidentin valta on vähentynyt perustuslakiuudistusten myötä. Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa ja on puolustusvoimien ylipäällikkö.

Kuka on Suomen 13. presidentti?

Alexander Stubb on Suomen 13. presidentti. Hän aloitti toimikautensa 1. maaliskuuta 2024.

Aiheeseen liittyvää: Nato-operaatio – opas kriisinhallintaan ja Suomen rooliin · HS-gallup puolueiden kannatus – tuoreimmat tulokset ja vertailu